Morganismi

Anastomoosi (kreik.), kahden veri- tai imusuonen tai hermon yhtyminen toisiinsa erikoisen yhdyssuonen tai -hermon välityksellä.

Anarkia (kreik.), hallituksettomuus, laiton tila, sekasorto. — Anarkismi, ajatussuunta, jonka 
ihanteena on yksilön täydellinen vapaus ja joka sen vuoksi vaatii poistettavaksi hallituksen,
lain, viranomaiset ja verot, kaiken mikä saattaa ihmisen toisen vallan alaiseksi. Se haluaa 
nykyisen pakko-organisatsionin sijaan sopimukseen perustuvaa organisatsionia, jonka 
määräyksiin yksilön on alistuttava vain sentähden, että on vapaaehtoisesti niihin sitoutunut. 
Se ei siis pyri anarkiaan eli täydellisen sekasorron ja hillittömän vapauden tilaan. — A:n 
tunnetuimmat edustajat ovat Proudhon, Stirner, Bakunin, Krapotkin ja Netšajev. Anarkistit 
jakaantuvat kahteen ryhmään, individualistisen ja kommunistisen a:n kannattajiin, joista 
jälkimmäiset suosittavat väkivaltaisia toimenpiteitä, kuten hallitsijoiden ja korkeiden 
virkamiesten murhia. — Anarkisti, anarkismin kannattaja.

Ananas, troopillisesta Et.-Amerikasta kotoisin olevan, kaikkialla tropiikeissa viljellyn lyhytrunkoisen, jäykkälehtisen Ananassa sativan kerrottu hedelmä; käpymäinen, keltainen tai sinipunerva, hyvänhajuinen, erittäin maukas, 3-4 kg:n painoinen. — Ananashamppu on a.-kasvin ja läheissukuisten ananaslajien hienoja lehtikuituja; käytetään köysiksi ja kankaiksi. — Ananasöljy l. ananasesanssi, ananakselle tuoksuva öljy, voihapon etyliesteri; sen alkoholiliuos on ananaseetteri.

Anamorfoosi (kreik.), kuva, joka on piirretty vinoksi, mutta joka näyttää suoralta ja oikealta, kun sitä katsoo vinosti määrätyltä puolelta tai määrätynlaisista peileistä tai monisärmäisten hiottujen lasien läpi; kasvit., taantuva metamorfoosi, erilaistuneemman elimen aiheen kehittyminen alkuperäisemmäksi elimeksi.

Anakonda (Eunectes murinus), eteläamer. jättiläiskäärme; tulee ainakin 8 m:n pituiseksi; elää jokien varsilla, pyytää saalistaan vedestäkin.

Anaerobinen (kreik.) on jokainen eliö, joka voi elää ja kehittyä ilman vapaata happea.

Samalla voit nähdä Haihatuksen Kulttuurin kiertotiehen liittyvän Manual-näyttelyn ja paljon muuta vanhalla Finlaysonin tehdasalueella.

Anabioosi (kreik.), uudelleen eloon herääminen kuivuuden aiheuttamasta eräänlaisen valekuoleman tilasta, kun eliö taas saa riittävästi vettä. A:ia esiintyy m. m. rataseläinten, sammalten ja jäkäläin elämässä.

Amuletti (lat.), esine, jota kannetaan ihoa vasten onnettomuuksien estämiseksi.

Amputatsioni (lat.), jonkun ruumiinosan irtileikkaaminen, katkaiseminen, typistys. Raajojen tai niiden osien a:sta puhuttaessa tarkoitetaan samalla, että luu on katkaistava; jäsenen irroittamista nivelen kohdalta sanotaan eksartikulatsioniksi.

Ampuma-ala, ala, jota asemassa oleva sotajoukko voi ampua. — Ampuma-ase ks. eri aselajeja tarkoittavia hakusanoja. — A:den ynnä niihin kuuluvien ampumatarpeiden hankkiminen, hallussapito ja kantaminen ilman asianomaisen poliisiviranomaisen antamaa erityistä lupaa on kielletty. A:den ja -tarpeiden kaupanpitoa varten on hankittava asianomaiselta maaherralta erityinen lupa (Asetus 22/11 1918). — Ampumahauta kaivetaan sodassa suojaamaan miehistöä vihollisen tulelta. Maasta luodaan haudan etureunalle rintasuojus, takareunalle selkäsuojus, sen seinät vahvistetaan pyöreillä puilla, laudoilla, risupunoksella. Varsinaisen a:n taakse 5-10 m päähän kaivetaan liikennettä varten sen kanssa yhdensuuntainen hauta, joka käytävillä yhdistetään a:aan. Tykkitulta ja huonoa säätä vastaan a:t myös varustetaan katoksilla. A:n syvyys on seisoalta ammuttaessa n. l,40 m, polvelta ammuttaessa n. 0,90 m. — Ampumakenttä, ala, millä sotaväki harjoittelee taisteluammuntaa kovilla panoksilla, vrt. Ampumarata. — Ampumaketju, jalkaväen avoin taistelujärjestys. Ampujat etenevät harvassa rivissä, ampuen lähempänä vihollista makuulta, maastosuojaa hakien ja syöksyttäin edeten. — Ampumakulma, aseen tähtäysviivan ja piipun sisusviivan keskenään muodostama kulma. — Ampumalinja l. tulilinja, vihollista lähinnä oleva ampuva miehistörivi. — Ampumaoppi käsittää tiedot niistä periaatteista, joihin ampuma-aseiden teho perustuu. Tämä riippuu luodin- l. lentoradan muodosta, luodin ja ampuma-aseen rakenteesta. ks. Luodinrata, Hajoitus. — Ampumarata, ala, jolla käsiaseilla tai konekivääreillä ammutaan liikkumattomaan maaliin (Asetus 4/12 1915). — Ampumaseurat, ampumatarkkuuden edistämiseksi toimivat seurat. Suom. a:n keskuselimenä on Suomen Ampujain Liitto (per. 1919). Ruotsinkielisten a. ovat muodostaneet Svenska Finlands Skytteförbund nimisen liiton (per. 1923). — Ampumatarpeet ks. Ammukset. — Ampumataulu on urheiluammunnassa varustettu kuviolla, jossa on 10 samakeskistä rengasta, sisin merkitty 10:llä, uloin 1:llä. Taisteluammuntaharjoituksissa käytetään useimmin miehen ruumiin yläosan kuvalla varustettuja a:ja. — Ampumavalli, ampumaradalle maasta ja turpeista luotu valli, jota vastaan maalitaulut asetetaan ja johon luodit pysähtyvät. — Ampumavarat ks. Ammukset.

Amplitudi (lat.). 1. Matka, jonka heilahtava kappale tai sen hiukkanen liikkuu kulkiessaan tasapainoasennostaan käännepisteeseen (toisten mukaan kaksinkertainen matka). — 2. Kaari taivaanrannalla, mikä jää jonkun nousevan kappaleen keskipisteen ja itäpisteen välille, nousu-a., tai laskevan taivaankappaleen keskipisteen ja länsipisteen välille, lasku-a.

Ampiaiset. 1. Sanan laajemmassa merkityksessä: pistiäiset, s. o. kaikki Hymenoptera- lahkoon kuuluvat hyönteiset, ks. Pistiäiset. — 2. Sanan ahtaammassa merkityksessä Vespa-sukuun kuuluvat myrkkypistiäiset. Mustia, keltajuovaisia, yhteiskunnissa eläviä; rakentavat pesänsä itse valmistamastaan harmaasta puupaperista.

Ampère [āpǟʹr], lyh. A., sähkövirran voimakkuuden yksikkö = 1/10 absoluuttisen elektromagneettisen virranvoimakkuuden yksiköstä. Virranvoimakkuus on 1 A., jos se sekunnissa hajoittaa alkuosiinsa 0,0933 mg vettä tai erottaa samassa ajassa 0,001118 g hopeaa hopeanitraattiliuoksesta. A:eä käytetään voimakkaita sähkövirtoja mitattaessa, heikompia mitataan 1/1000 A:lla, milli-a:lla.

Ampère [ãpǟʹr], André Marie (1775-1836), ransk. matemaatikko ja fyysikko, elektrodynamiikan perustaja. Nerokkaalla hypoteesilla magnetismin luonteesta A. selitti sekä sähkövirtojen vaikutuksen magneetteihin että sähkövirran magnetisoivan vaikutuksen sen läheisyydessä olevaan meltoon rautakappaleeseen eli n. s. elektromagneettiset ilmiöt. A. tutki myös sähkövirtojen vaikutusta toisiinsa, keksi elektrodynaamiset ilmiöt ja lausui niitä koskevan peruslain. Ampère-kierros, sähkömagneetin johtokierrosten luvun ja johdossa kulkevan virran voimakkuuden  tulo. — Ampère-mittari l. amperimittari, sähkövirran voimakkuuden mittauskoje, joka ilmoittaa virran voimakkuuden ampereissa. A:t perustuvat sähkömagneettiseen vaikutukseen, virran lämmittäviin tai elektrodynaamisiin vaikutuksiin. — Ampèren laki, A. M. Ampèren keksimä sääntö: jos ajatellaan henkilön uivan sähkövirran suunnassa, kasvot magneettiin päin käännettyinä, niin läheisen magneetin pohjoispuoli aina kääntyy vasemmalle. — Ampèren teline l. jalusta, laitos jolla voidaan kokeellisesti näyttää sähkövirtojen vaikutusta toisiinsa. — Ampère-tunti l. amperitunti, se määrä sähköä, joka tunnissa virtaa sähköjohdon läpi, jos virranvoimakkuus on 1 ampère.

Amperi, ampère (ks. t.).

Amor (lat.), „rakkaus”; vastaa
roomal. runoudessa kreik. lemmenjumalaa
Erosta; kuvataan siivekkääksi
poikalapseksi, jolla jousi ja viini.

Amœba (kreik.), juurijalkaisiin kuuluvia alkueläimiä; ketoton solu, joka useimmin lisäytyy suvuttomasti.

Ammukset, ampumavarat, ampumatarpeet, kaikki tarvikkeet, jotka tulevat käytäntöön tuliaseilla ammuttaessa.

Ammoniitit l. ammoninsarvet, siluurista liitukauden loppuun eläneitä pääjalkaisia nilviäisiä, joista tunnetaan vain kivettyneet, monikammioiset, kierteiset kuoret.

Ammatintarkastus, valtion puolesta ammattientarkastajan toimittamia työolojen ja työväensuojeluslaitteiden tarkastus. A. säädettiin Suomessa 1889. Nykyisin on meillä ammattien ylitarkastaja ja naispuol. apulaisylitarkastaja, 8 miespuolista ja 4 naispuolista ammattientarkastajaa sekä työläisapulaisia ja kunnallisia tarkastajia. — Ammattien edistämislaitos, laitos, joka sekä käytännöllisillä että tietopuolisilla kursseilla ajanmukaisissa työpajoissa, neuvonantotyöllä, luennoimistoiminnalla, näyttelyillä, kirjastolla y. m. pyrkii kehittämään ja täydentämään ammattimiesten, työnjohtajain ja työntekijäin ammattitaitoa. Helsinkiin perustettiin 1921 V. v. Wrightin aloitteesta a. e., jota ylläpidetään erityisen säätiön varoilla. — Ammattientarkastaja ks. Ammatintarkastus. — Ammattihygienia, terveydenhoito, joka pyrkii edistämään terveydentilaa eri ammateissa, eritoten työväen keskuudessa. — Ammattijärjestö ks. Ammattiyhdistys. — Ammattikasvatusneuvosto, per. 1917, Kauppa- ja Teollisuushallituksen apuna ammattikasvatusta koskevissa asioissa; siinä on viran puolesta olevien jäsenten ohessa myöskin ammatillisten oppilaitosten, työnantajain ja työntekijäin edustajia. — Ammattikoulut, johonkin erityiseen ammattiin valmistavat oppilaitokset: sotakoulut, seminaarit, kauppaoppilaitokset, teollisuuskoulut, maanviljelyskoulut y. in. — Ammattikunta, samaa ammattia harjoittavien käsityöläisten yhdistys, johon kuuluminen on ammatinharjoittamisen ehtona. A:t syntyivät keskiajan kaupungeissa. Yhtenä a:ien tehtävänä oli pitää huolta, että kuluttajat saivat kunnollista tavaraa kohtuullisesta hinnasta, mutta tärkein oli jäsenten yhteisten etujen valvominen. A. koetti poistaa kilpailun ammattipakon avulla: vain johonkin a:aan kuuluva käsityöläinen sai harjoittaa sen alaan kuuluvaa ammattia. A.-laitoksen kukoistusaika oli keskiajan loppupuolella. Aikojen vaikeutuessa a:t muuttuivat suljetuiksi. A:ien työala rajoitettiin tarkoin, ja niissä sai olla vain määräluku jäseniä; mestariksi kohoaminen tehtiin miltei mahdottomaksi muille kuin mestarien sukulaisille. Mestarien ja kisällien riidat aiheuttivat työnseisauksia. — A.-laitos menetti merkityksensä Englannissa 1700-luvulla, hävitettiin Ranskassa 1791, Saksassa vasta 1869. Ruotsissa ja Suomessa a.-laitos järjestyi vasta Vaasa-kuninkaiden aikana, Suomessa vasta 1620-luvulla Turussa. 1700-luvulla useissa säädöksissä a.-laitosta lievennettiin ensin 1739 ja sitten Kustaa III:n aikana. Lopullisesti se hävisi Suomessa vasta 1868. A:ien sijaan tuli kaupungeissa käsityöyhdistys. [Ehrström, „Öfversikt af det finska skråväsendets historia”. — Ammattilaiskoulu ks. Ammattiopetus. — Ammattiliitto, pysyväinen saman ammatin tai teollisuushaaran alalla syntyneiden ammattiyhdistysten (ks. t.) liitto. Suomessa kuului 1923 Suomen Ammattijärjestöön 22 a:oa. — Ammattineuroosit, eri ammateille ominaiset hermotoiminnan häiriöt, esim. kirjoituskouristus, hermollinen käheys y. m. — Ammattiopetus. Ammattiin valmistavat laitokset ovat meidän maassamme kansakoulun jatkoluokat ja ammatteihin valmistavat koulut (Asetus 2/3 1920), joissa viimemainituissa opetus jo on suunnattu määrättyihin ammatteihin, poikakouluissa pääasiassa puu- tai metallitöihin, tyttökouluissa puku- tai liinavaateompeluun. Vars. ammattiin perehtyminen käsityössä ja teollisuudessa tapahtuu määrätyn oppikauden kuluessa, jolloin tärkeimpänä opinsaantimuotona on käytännöllinen työskentely 28/4 1923). Tämän lisäksi annetaan tietopuolista opetusta yleisissä ammattilaiskouluissa (Asetus 2/3 1920) — entinen nimi käsityöläisko lut. Niitä käsityö- ja teollisuusammatteja varten, joissa oppilaita ei kasvateta, on olemassa omilla työpajoilla varustettuja ammattioppilaskouluja (Asetus 2/3 1920). Työnjohtajien valmistamista varten on teollisuuskouluja (Asetus 14/1 1911), työnjohtajakoulut (Asetus 2/3 1920), osin myös tekn. opistot, jotka myöskin samoin kuin Tekn. Korkeakoulu valmistavat johtajia suurteollisuusyrityksiin. Liikkeenharjoittajien ja työnjohtajain kuin myös osin vanhempien työläisten ammattitaitoja ja -tietoja täydentämään on tarkoitettu tilapäiset tai pysyvät mestarikurssit ja ammattien edistämislaitokset. — Kauppa- ja liike-elämän alalla antavat a:ta kauppaoppilaitokset (Asetus 28/1 1904). Alemman asteen oppilaitoksia ovat: kauppa-apulaiskurssit, kauppakoulut ja kauppaopistot; ylimpänä oppilaitoksena on Kauppakorkeakoulu. — Ammattioppilaslautakunta, tehtävänä on valvoa 28 p. huhtik. 1923 annetun oppisopimuslain noudattamista. — Ammattioppilaskoulu ks. Ammattiopetus. — Ammattiosasto ks. Ammattiyhdistys. — Ammattipakko ks. Ammattikunta. — Ammattitaudit, ominaiset taudit, esim. lyijymyrkytys maalareilla, nikotiinimyrkytys tupakkatyöläisissä. — Ammattitilasto, tilastollinen selvitys sekä siitä väestön osasta, joka välittömästi tai välillisesti (esim. perheenjäsenet) saa säännöllisen toimeentulonsa määrätyistä ammateista, että siitä, joka elättää itseään ilman määrättyä taloudellista tointa, eli ammattia vailla olevasta väestön osasta. Ammatittomia l. ammattia vailla olevia ovat koroilla-eläjät tai yleisillä varoilla ylläpidettävät ja hyväntekeväisyyden varassa elävät. Tilapäisesti työttömät merkitään asianomaisiin ammatteihinsa. A:ssa eritellään vielä ammatissa toimivien asema jakamalla heidät itsenäisiin, apulaisiin ja työläisiin. — Ammattituomioistuimet, työnantajien ja työntekijöiden välisten työsuhteesta johtuvien riitaisuuksien ratkaisemiseksi asetetut asiantuntijoista muodostetut erityiset tuomioistuimet. Jäsenistä on puolet työnantajia, puolet työntekijöitä. — Ammattiurheilija, henkilö, joka elinkeinonaan harjoittaa urheilua; vastakohta: amatööriurheilija. A:hin luetaan myös valmentajat l. treenarit. — Ammattivapaus ks. Elinkeinovapaus. — Ammattiyhdistys, pysyväinen, tav. samalla paikkakunnalla asuvien ja samaan, joskus eri ammatteihin kuuluvien työntekijäin yhdistys, jonka tarkoituksena on toimia työehtojen parantamiseksi. Paikalliset a:t yhdistyvät tav. koko maan käsittäviksi ammattiliitoiksi. Tämän vuosisadan alkupuolilta lähtien ovat työläiset niissä ammateissa, jotka tulevat kysymykseen jonkun teollisuushaaran alalla, ruvenneet yhtymään suuriksi teollisuusliitoiksi. Paikallisjärjestöksi toimivien a:ten yhtymää. Ammattijärjestö (maajärjestö) on yleinen keskusjärjestö. Ensim. a:t perustettiin Englannissa 1700-luvulla. 1800-luvun jälkipuoliskolla syntyi nykyaikainen a.-tyyppi ammattiliittoineen, joista osa 1889 liittyi keskusjärjestöksi „General federation of trade unions”. Englannin a.-liike on antanut aihetta a.-liikkeen syntymiseen muualla. Vain Yhdysvalloissa 1881 syntyi siellä keskusjärjestö „American federation of labor”. Saksassa a.-liike pääsi vauhtiin n. s. sosialistilain tultua kumotuksi 1890. Suurin osa työväkeä on siellä liittynyt sos.-dem. puolueen kanssa yhteistyössä olevaan, 1890 perustettuun „Generalkommission der Gewerkschaften Deutschlands” (v:sta 1919 „Allgemeiner deutscher Gewerkschaftsbund”) muiden liittyessä kristillisiin, hirsch-dunckerilaisiin tai riippumattomien a:iin. Ruotsin a:t ovat v:n 1870 jälkeiseltä, ajalta, useimmilla keskusjärjestönään 1898 perustettu „Landsorganisationen”. Suomessa a.-liike alkoi 1880-luvulla. Ensim. ammattiliitot syntyivät 1890-luvulla. V. 1907 perustettiin keskusjärjestö „Suomen Ammattijärjestö”, johon 1923 kuului 866 osastoa ja 48,146 jäsentä. — Sosialististen ammattijärjestöjen kansainvälinen ammattijärjestö on v:sta 1919 n. s. „Amsterdamin Internatsionale”, johon 1922 kuului n. 23 milj. jäsentä.

Viime aikoina ovat myöskin liikeapulaiset, virkamiehet ja vapaiden ammattien harjoittajat alkaneet muodostaa ammatillisia järjestöjä.

Amfora (kreik.), kaksikorvainen, jalallinen, kapeakaulainen astia; käytettiin muin. Kreikassa ja Italiassa viini- ja öljysäiliönä.