Batua (lähde: Pieni Tietosanakirja)

Batua, vatva, Keski-Afrikassa Kongon jokialueella asuva kääpiökansa.
|
2 kommenttia
|

Heikki Morgan Hämäläinen: Kyytipoika, Nordbooks 2009. Scifi-painotteinen seikkailuromaani. Tilaa täältä!

Morgan: Riimileikkiä Limerikkirunoja Suomesta, Haihatus 2009. Tilaa täältä!

Morgan: Ihmisen osa -aforismikirja, Haihatus 2008. Tilaa täältä!
Sankaritieteilijä H. M. Juhani Hämeenjussi pohtii ja vastaa.

|
2 kommenttia
|














Osoitteessa http://sarjakuva.sarjakuvablogit.com/ on aloitettu uusi sarjakuvamuotoinen päiväkirja.


Banjo, amer. neekerisoitin, tuotu Afrikasta, jossa sillä on nimenä bania.

Banian-puu (Ficus bengalensis), Etu-Intiassa sekä luonnonvaraisena että varsinkin temppelien lähellä istutettuna kasvava viikunapuun sukuinen, 20-30
m:n korkuinen puu, jonka oksista kasvaa maahan paksuja, puutuvia ilmajuuria muodostaen laajan pylväistön. Suurimman tunnetun b:n oksiston
ympärys on mitattu 500 m:ksi.


Banaani, troopillisesta Aasiasta kotoisin olevan b.-kasvin (Musa paradisiaca) hedelmä, kurkunnäköinen, siemenetön, tärkkelys- ja sokeririkas, maukas marja,
joka useissa troopillisissa maissa on asukasten pääravintoa. B.-kasvi samoin kuin sen muunnokseksi selitetty pisanki (M. sapientum) on
maapallon kookkain ruohokasvi: lehtituppien muodostama 7-10 m korkea varsi, jonka latvassa 3-4 m pitkistä ja l/2 m leveistä,reunoiltaan helposti repeytyvistä lehdistä
muodostunut latvus. Hedelmät suurissa tertuissa, 100-200 kpl. yhdessä. Lisääminen tapahtuu juurakon palasia istuttamalla. — Tärkeimpiä b:n
viljelysipaikkoja ovat Kanarian-saaret, Hawaiji, Länsi-Intia ja Panaman
kanavan kahdenpuolen olevat maat.
Banaaninsyöjät (Musophagidæ), air. lintuheimo, jonka useimmat lajit loistavanvärisiä. Syövät silmuja, lehtiä ja hedelmiä, eivät kumminkaan banaaneja.

Bambu, bamburuoko (Bambusa), troopillinen heinäkasvisuku, jonka useimmat lajit ’kasvavat kosteilla rantamailla tiheitä ruovikkometsiä muodostaen. Korsi kovaseinäinen,
nopeakasvuinen (jopa 90 cm vuorokaudessa) tullen jopa 30 m pitkäksi ja 30 cm paksuksi. Int. b:ua (B.arundinacea) käyttävät asukkaat m. m. rakennusten, lauttojen,
veneitten, huonekalujen, mattojen, hattujen valmistukseen; niinisäikeistä tehdään b.-paperia, nuoret versot ovat syötäviä. — Eräitä lajeja viljellään koristuskasveina kasvihuoneissa.