1997422.jpg Näennäisesti liikkumattomia aaltoja

Aaltoliike syntyy väliaineessa, kun siinä hiukkasen kummallekin puolen jotakin tasapainotilaa edestakaisin suorittama heilahtelu suoraviivaisesti jatkuu samanlaisena hiukkasesta hiukkaseen sillä tavoin, että jokainen hiukkanen alkaa heilahtaa eli värähtää sitä myöhemmin, kuta kauempana se on liikkeen lähtökohdasta. Näin määriteltyä a:tä sanotaan eteneväksi. - Kun hiukkanen liikkuu tasapainotilasta äärimmäiseen l. käännekohtaansa, tästä toiseen käännekohtaan ja takaisin tasapainotilaansa, sanotaan sen tehneen yhden heilahduksen l. värähdyksen. Siihen kulunut aika on heilahdus- l. värähdysaika. Tasapainotilan ja käännekohdan väli on värähdysväli l. amplitudi. Värähdysten luku aikayksikössä on värähdysluku l. frekvenssi. A:n edentymisnopeus on matka, minkä a. sekunnissa etenee. Yhden värähdysajan kuluessa aalto etenee aallonpituuden. - Poikittaisessa (transversaalisessa) a:ssä väliaineen osaset liikkuvat kohtisuorasti aallon edentymissuuntaa vastaan, pitkittäisessä (longitudinaalisessa) taas yhdensuuntaisesti sen kanssa. - Esteen kohdatessa a. heijastuu. Jos heijastunut a. yhtyy tulevaan a:seen, syntyy seisova a. Viimemainitussa toiset hiukkaset ovat kaiken aikaa tasapainotilassa muodostaen värähdyssolmuja. A. on voimakkain solmujen keskivälissä värähdyskuvuissa.