1300129947_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Arsenikki l. arseeni (kreik.)
(kem. merkki As), metallimainen, harmaa,
hauras alkuaine, joka luonnossa tavallisimmin
esiintyy rikkiyhdistyksinä: arsenikkikiisuna
(FeAsiS), realgaarina (As2S2) ja
auripigmenttinä (As2S3). Puhdas
a. on tavallisesti kiteistä, mutta on siitä
erilaisia amorfisiakin muotoja. Om.-p. 6,73,
at.-p. 74,96. — A:n yhdistyksistä
mainittakoon: a.-vety (AsH3), väritön,
myrkyllinen kaasu, joka kuumennettaessa
hajoaa aineosiinsa, jolloin a. kerääntyy
kylmemmille paikoille peilikerroksena
(arsenikkipeili; tähän perustuu n. s. Marshin
koe, jota käytetään tapetteja ja kankaita
tutkittaessa tai a.-myrkytystä todettaessa);
a.-trioksidi, valkoinen a. l. a.-hapoke
(As2O3), valkoinen,
myrkyllinen, hajuton ja mauton jauhe, jota
käytetään lääkkeisiin ja erilaisiin tekn.
tarkoituksiin; a.-happo (H3AsO4),
värittömiä, veteen liukenevia kiteitä.
A.-metalleiksi sanotaan a:n ja
eräiden metallien (raudan, nikkelin y. m.)
yhdistyksiä, joita esiintyy luonnossa. —
Arsenikkimyrkytys, äkillinen,
aiheutuu tavallisesti liian runsasten
a.-trioksidiannosten nauttimisesta ja
ilmenee ankarina oksennuksina, vatsanvaivoina
ja ripulina sekä kouristuksina, saattaa
lyhyessä ajassa päättyä kuolemaan;
kroonillisen a:n syynä
on useimmiten arsenikinpitoisten
aineiden pitkäaikainen käsittely tai
kohtuullisten a.-määrien pitkällinen
nauttiminen ja ilmenee se kalpeutena,
laihtumisena, hermo- y. m. häiriöinä.