Atlantin valtameri, se maapalloa peittävän meren osa, jonka itärajana on Euroopan ja Afrikan länsirannikko ja Kap Agulhasin meridiaani (20° it. pit.)
ja länsirajana Amerikan itärannikko ja Kap Hoornin meridiaani (67° länt. pit.). Leveys keskimäärin 4,000-6,000 km, päiväntasaajan kohdalla rannikot
lähenevät toisiaan niin, että Brasilian ja sitä lähinnä olevan Afrikan osan välimatka on vain 2,800 km. Pohjois- ja etelä, rajana pidetään napapiirejä. — A. v.n
keskitse, Islannista etelään, kulkee 2,000-3,000 m:n syvyydessä pitkä ja kapea selänne, jonka kahden puolen meri on 4,000-6,000 m syvä. Toinen,
korkeintaan 660 m:n syvyydellä oleva kynnys kulkee Grönlannin itärannikolta Islannin ja Fär-saarten kautta Skotlantiin. Syvin kohta on Porto Ricon
pohjoispuolella, 8,526 m. — Molemmin puolin päiväntasaajaa virtaavat idästä länteen päiväntasaajavirrat ja niiden välillä vastavirta lännestä itään, Guinean-virta.
Eteläinen päiväntasaajavirta jakautuu Brasilian rannikolla pohjoiseen ja eteläiseen haaraan. Pohjoinen päiväntasaajavirta kääntyy Meksikon-lahteen,
jatkuu siitä Floridan-virtana ja sitten Golf-virtana vinosti A. v:n poikki Pohjois-Jäämereen; osa Golf-virrasta kääntyy itään ja sitten etelään yhtyen
jälleen pohjoiseen päiväntasaajavirtaan. Täten muodostuneessa pyörteessä on n. P. Sargasso-meri. Kylmiä merivirtoja on A, v:n pohjois- ja eteläosissa, —
Pintaveden lämpö vaihtelee: jäämerissä 0°, päiväntasaajan kohdalla +29°; n. 4,000 m:n syvyydessä on lämpötila kaikkialla sama, n. 1,5°. Suolanpitoisuus on
keskimäärin 35,4 0/00.

Atlantis, tarunomainen, Atlantin valtamereen sijoitettu saari, tavataan jo Platonilla. [Frobenius, „Und Afrika sprach" I (1912).]