Berliini (saks. Berlin), Preussin ja koko Saksan pääkaup. ja suurin teoll.-kaup., Spree-joen kahden puolen. B:n keskipisteenä on muuan Spreen saari,
Museosaari, jossa ent. kunink. linna ja suuria taidemuseoita. Siitä lähtee 60 m leveä pääkatu Unter den Linden, jonka varrella upeita julkisia
rakennuksia. Sen jatkona on 255 ha laaja Tiergarten-puisto, jonka koilliskulmassa komea eduskuntatalo, N. 90 kirkkoa, yliopisto (jossa m. m. suomenkielen
lehtoraatti), useita korkeakouluja, museoita, teattereja. B:iin on kasvanut kiinni useita esikaupunkeja, joista toiset kauniita huvila-, toiset tehdas- ja
työläiskaupunkeja. V. 1920 liitettiin kaikki nämä ja läheiset maalaiskunnat (8 kaupunkia, joissa silloin yht. n. 3,1 milj. as. ja 59 maalaiskuntaa, joissa yht. yli 700,000 as.)
yhdeksi B:n kaupunkikunnaksi (Gross-Berlin). Tämän pinta-ala on 878 km2. Siihen liitetyistä ent. kaupungeista mainittakoon Charlottenburg, Cöpenick, Neukölln, Spandau.

Berliinin kongressi, Saksan, Itävalta-Unkarin, Ranskan, Ison-Britannian, Italian, Venäjän ja Turkin edustajain kesällä 1878 pitämä kokous, jossa San
Stefanon rauhaa muutettiin. Berliinin rauhassa Romaania, Serbia ja Montenegro julistettiin itsenäisiksi, Bulgaaria Turkille veroa maksavaksi ruhtinaskunnaksi
ja Itä-Rumeelia autonomiseksi maakunnaksi. Venäjä sai eteläisen osan Bessarabiaa ja osan Armeeniaa, Itävalta miehitettäväkseen Bosnian ja Hertsegovinan. [Ruuth (Valvoja 1915).]

Berliinin-punainen, preussin-punainen, hehkutettua rautaoksidia; myös punapuusta saatu lakkaväri. — Berliinin-ruskea, berliinin-sinisestä
hehkuttamalla saatu ruskea väri, pääasiallisesti rautaoksidia. — Berliinin-sininen, tummansininen väriaine, jota saadaan saostamalla liukenevia rautasuoloja
(ferrisuoloja) keltaisen verisuolan liuoksella. Käytetään kankaiden värjäykseen sekä maaleihin. Puhtaimpana sitä sanotaan pariisin- tai preussin-siniseksi.