Aasia, maapallon laajin maanosa, pinta-ala n. 44,2 milj. km2. Pohjoisin niemenkärki Kap Tsheljuskin (77"37' pohj. lev.) ja eteläisin Kap Buru (1"16' pohj.lev.) ovat joks. samalla meridiaanilla. Niiden välimatka on n. 8,500 km. Läntisin niemi on Kap Baba (26"4' it. pit.) ja itäisin Itäniemi l. Kap Dezhnev (169"44' länt. pit.); näiden välimatka n. 11,000 km.

Rajat. A:n ja Euroopan välinen maaraja on mielivaltainen. Kun Kaukaasiaa tavanmukaisesti pidetään A:aan kuuluvana, pidetään rajaviivana Kaukasus-vuorten pohjoispuolitse Kaspianmereen ja siitä Ural-jokea pitkin ja Ural-vuorten itäpuolitse Jäämereen vedettyä viivaa. Kaakossa on A:n ja Austraalian saariston välinen raja niinikään epäselvä ja mielivaltainen; syvyyskartan mukaan kulkee luonnollisin raja Molukkien, Ceramin, Timorlautin ja Timorin itäpuolitse. Aigeian-meressä on samoin vaikeata vetää selvää rajaa A:n ja Euroopan välille; syvin uoma kulkee Rhodoksen ja Karpatoksen sekä Sporadien ja Kykladien lomitse. Muut rajat ovat selviä merirajoja.

Rannikko. Rannikkoviivan pituus on 82,300 km. Itärannikon edustalla on pitkä saaristojono, joka erottaa matalat rantameret valtamerestä. Se on tertiäärikauden mantereen itärannikon korkeata ulkoreunaa, joka jäi meren pinnan yläpuolelle matalampien seutujen vajottua rantameriksi veden alle. Koko tämä saaristojono on hyvin tuliperäistä.

Pinnanmuodostus. A:n sisäosa on ylänköä, jota korkeat vuoristot ja vuorimaat reunustavat. Pohjoisesta pistävä Turanin ja etelästä pistävä Hindustanin alanko kurovat tämän ylänkömaan kahteen osaan: Keski- ja Etu-Aasiaan; jotka Hindukush yhdistää toisiinsa. Edellistä rajoittavat etelässä Himalaja, jossa maapallon korkein vuorenhuippu Mount Everest (8,884 m), lännessä Pamir (7,860 m), pohjoisessa ja idässä joukko matalampia poimuvuoria. Kuenlun, Altin-tag ja Nan-shan jakavat sen kahteen osaan: Tibetin ylänköön ja Hanhain erämaa-alueeseen; viimeksimainitussa erotetaan Tarim-alanne ja Gobi. Tämän ylängön pohjoispuolella ovat Siperian ja Turanin alangot, eteläpuolella Mesopotamian ja Hindustanin alangot ja itäpuolella Kiinan alanko. A:n keskikorkeus on n. 950 m, joten se on korkein maanosa. Toiselta puolen siinä on myös mapallon syvimmät kuoppaukset, niistä syvin Kuollutmeri, jonka pinta on 394 m meren pintaa alempana.

2144412.jpg

Ilmasto. Mantereen pohjoisosissa vallitsee kylmä, arktinen ilmasto (Siperiassa maapallon pohjoinen pakkasnapa). Sisä- ja länsiosissa on ilmasto mantereista, Intiassa, Etelä-Arabiassa ja Malaijien saaristossa troopillista. Kesällä puhaltaa mantereella vallitsevan ilmanpaineminimin johdosta kosteita ja lämpöisiä merituulia koko etelä- ja itärannikolle, talvella taas kylmiä ja kuivia maatuulia päinvastaiseen suuntaan (monsuunituulten alue). Lounais-A:ssa vallitsee Välimeren ilmasto lukuunottamatta Arabiaa, joka on troopillista erämaa-aluetta. - Korkein vuotuinen sademäärä, 12,000 mm, on Brahmaputran eteläpuolella, Khasia-vuoristossa; alhaisin, alle 200 mm, tundralla sekä aro- ja erämaa-alueilla.

Kasvillisuus. Pohjoisilla tundroilla kasvaa sammalta tai jäkälää ja tämän ohella ruohokasveja ja mataloita pensaita. Tundran eteläpuolella on pohjoisaasialainen havumetsävyöhyke (sembra-mänty, lehtikuusi, jalokuusi, tavallinen mänty ja kuusi, koivu, haapa, leppä y.m.). Keski-Aasiassa on suuria aro- ja erämaa-alueita. Erämaan keidasten kasveista on taatelipalmu tärkein. Itä-Aasiassa on laajoja savanni-alueita, vuorten rinteet ovat troopillisten sademetsien verhoamat, ja kaakkoisessa saaristossa ovat sademetsät niinikään leimaa-antavina. - Useimmat ja tärkeimmät hyötykasvit ovat A:sta kotoisin.

2144448.jpg

Eläimistö. Etu- ja Taka-Intia, Etelä-Kiina ja kaakkoinen saaristo kuuluvat n. s. intialaiseen eläinmaantieteelliseen alueeseen (tyypillisiä eläimiä m. m. gibboni, oranki, kummituseläin, gauri, sarvikuonot, norsu, tiikeri, argusfasaani, silmälasikäärme). Muu osa A:aa, lukuunottamatta Arabiaa, joka luetaan etiopialaiseen alueeseen, ja sen eri kasvillisuusvyöhykkeissä on hyvin erilainen eläimistö (pohjoisrannikolla jääkarhu, hylkeet; tundroilla peura, naali, sopuli; metsäalueella turkiseläimet; Keski-Aasiassa jakkihärkä, antiloopit, kaksikyttyräinen kameeli, susi, kettu, arokanat).

Asukkaat. Arviolta 900 milj. (keskimäärin 20 henkeä km2:llä). Asutus tiheintä Hindustanin alangolla (paikoittain yli 280 km2:llä) ja Kiinassa; Siperia, Tibet ja Gobi ovat taas harvimmin asuttuja. A:n kansat voidaan ryhmittää seuraavasti: 1) arktiset kansat (esim. jukagiirit, tshuktshit, korjaakit), 2) ainu-kansa, 3) mongolit, joista toisilla on yksitavuinen kieli (annamilaiset, siamilaiset, birmalaiset, tiibettiläiset, kiinalaiset), toisilla monitavuinen (samojedit, korealaiset, japanilaiset), 4) suomalais-ugrilaiset (ostjakit, voguulit), 5) keskimaisen rodun kansat (kaukaasialaiset, seemiläiset, hindut), 6) dravidalaiset, 7) malaijilaiset).

Uskonnot. Maapallon kaikki tärkeimmät uskonnot ovat A:sta lähtöisin. Eri uskontojen tunnustajien lukumäärät on arvioitu seuraaviksi: buddalaisia n. 150 milj., braamalaisia n. 220 milj., taolaisia ja Konfutsen opin tunnustajia n. 220 milj., muhamettilaisia n. 160 milj., animistisia pakanoita n. 45 milj. ja kristittyjä n. 20 milj.

Löytöhistoria. Jo varhaisista ajoista saakka olivat kreikkalaiset ja sittemmin roomalaiset verraten läheisessä kosketuksessa Etu-Aasian maiden kanssa. Aleksanteri Suuren retki Indus-joelle (327-324 e. Kr.) laajensi suuresti A:n tuntemusta. Keskiajan kuuluisin Aasian-matkustaja oli venetsialainen kauppias Marco Polo, joka 1271 tuli Kiinaan. Oltuaan täällä 17 v. hän palasi kotimaahansa, missä kirjoitti laajan matkakertomuksen. Kun Vasco da Gama 1498 Afrikan ympäri purjehtien oli löytänyt meritien Intiaan, edistyi A:n etelä- ja itäosien tuntemus nopeasti. Jo 1509 päästiin Malakkaan ja 1515 Kiinaan saakka, ja 1521 löysi Magalhaes, ensim. maapallon ympäri purjehtija, Filippiinit. - 1500-luvulla ryhtyivät jesuiitat voimaperäiseen lähetystoimintaan ja samalla maantieteelliseen tutkimustyöhön Itä- ja Keski-Aasiassa. Saman vuosisadan loppupuolelta lähtien alkoivat venäläiset lähettää valloitus-, kalastus- ja tutkimusretkikuntia Siperiaan. Vasta viime vuosisadalla pääsi eurooppalainen tutkimus tunkeutumaan A:n itäosiin, ja vielä myöhemmin avautuivat Sisä-Aasian vaikeakulkuiset seudut sille. Pohjoismaisista A:n tutkijoista mainittakoon suom. kielentutkijat M. A. Castren, Y. A. Wallin, K. F. Karjalainen, A. Kannisto, J. G. Ramstedt, K. Donner, kansatieteilijät A. O. Heikel, J. R. Aspelin, U. T. Sirelius, S. Pälsi, maantieteilijä J. G. Granö ja kasvitieteilijä A. K. Cajander sekä ruots. Sven Iledin. - Tutkimatta on vielä laajat alat A:n sisä- ja itäosia, eräät Siperian ja Arabian erämaan osat sekä Taka-Intian suurten jokien lähdeseudut.

Valtiollinen jako. Itsenäisiä valtioita: Kiinan tasavalta ja siihen kuuluva Tibet (8,5 milj. km2, 330 milj. as.), Japanin keisarikunta alusmaineen (680,000 km2, n. 78 milj. as.), Siamin kuningaskunta (600,000 km2, n. 9,5 milj. as.), Afganistanin emiirikunta (731,000 km2, n. 10 milj. as.), Persian sulttaanikunta (1,6 milj. km2, n. 4 milj. as.) ja Turkin tasavalta (0,7 milj. km2, n. 8 milj. as.). - Venäjän hallussa on Siperia, Kaukaasia ja osia Keski- ja Itä-Aasiasta (yht. 19 milj. km2, n. 46 milj. as.). Tällä alueella ovat seuraavat nimellisesti riippumattomat neuvostotasavallat: Georgia, Aserbeidzhan, Armeenia, Bukhara, Kiiva ja Mongolia. Jonkinlainen itsehallinto on Kaukaisen Idän, Kirgiisien ja Turkestanin tasavalloilla. - Englannin siirtomaista (5,5 milj. km2, n. 330 milj. as. on suurin Intian keisarikunta, jossa on n. 600 kotimaisen ruhtinaan käskynvallan alaista suojavaltiota. Muita siirtomaita ovat Ceylon, brittiläinen Malakka, brittiläinen Borneo, malaijilaiset suojavaltiot sekä Hongkong ja Wei-hai-wei. Lännessä on Englannilla Kypros ja Aden. Palestiina ja Mesopotamia ovat Englannin ylivalvonnan alaisia. Riippumaton, mutta Englannin valvonnan alainen on Nepal. - Hollannin alusmaita ovat Isot Sunda-saaret (paitsi Timorin itäosa) ja Molukit (yht. 1,5 milj. km2, 49 milj. as.). - Ranskalla on ransk. Indo-Kiina (0,8 milj. km2, 19 milj. as.), Kuang-chou Kiinassa ja eräät Intian satamat. Syyria (165,000 km2, 3 milj. as.) on Ranskan ylivalvonnan alainen. - Yhdysvalloille kuuluvat Filippiinit (300.000 km2, 11 milj. as.). - Portugalilla on vain vähäisiä alueita (Goa Intiassa, Macao Kiinassa), joissa 1 milj. as.