2154907.jpg
Aateli, sääty, joka nauttii lain määräämiä, tavallisesti perinnöllisiä etuoikeuksia. Uudenaikainen a. sai alkunsa keskiajalla läänityslaitoksen yhteydessä. Ruotsissa ja Suomessa varsinaisen aatelissäädyn perusti Maunu Ladonlukko Alsnön säännöllä (1279), joka antoi verovapauden niille, jotka tekivät ratsupalvelusta. Näitä nimitettiin vapaamiehiksi, rälssimiehiksi (frälsemän). Myöhemmin aatelisarvon sai pitää sekin, joka ei kyennyt suorittamaan ratsupalvelusta. Aatelisto saavutti keskiajan lopulla ja uudenajan alussa suuria etuoikeuksia varsinkin maanomistukseen ja virkoihin nähden, ja tuli vaikutusvaltaisimmaksi säädyksi valtiopäivillä. Eerik XIV perusti kreivin ja vapaaherran arvot 1561. Kustaa II Aadolf antoi 1626 ritarihuonejärjestyksen. Valtiosäätynä aatelisto oli Ruotsissa v:een 1866, Suomessa v:een 1906. Useimmissa maissa se on menettänyt erioikeutensa. Englannissa on ylhäisaateliin (nobility) kuuluvilla, s. o. herttuoilla, markiiseilla, jaarleilla (kreiveillä), viscounteilla (varakreiveillä) ja paroneilla päärinarvo ja sen mukana oikeus istua ylähuoneen jäseninä. Tämä arvo ja siihen kuuluva maaomaisuus menee perintönä ainoastaan vanhimmalle pojalle (majoraatti). Alhaisaateli (gentry) käsittää baronetit ja ritarit (knights), jotka käyttävät arvonimeä Sir ristimänimen edellä. - Tavallisimmat aatelisarvot ovat: ruhtinas, herttua, markiisi, kreivi, varakreivi, vapaaherra (paroni), ritari ja aatelinen. - Aateliskaarti, aatelismiesten muodostama henkivartiosto, nimenomaan paavin hovissa. - Aateliskalenteri, kirja, joka luettelee jonkun maan aatelistoon kuuluvat suvut ja henkilöt. - Aateliskokous pidetään Suomessa joka kolmas vuosi maaliskuun alussa. - Aatelismarsalkka, jonkun maan aateliston esimies ja puheenjohtaja. - Aatelismatrikkeli, jonkun maan aatelistosta tehty luettelo. - Aatelisprivilegiot, ne erioikeudet ja vapaudet, jotka laillisesti kuuluvat aatelistolle. - Aatelisvaakuna, se kuva, jota, tavallisesti kilpeen piirrettynä, joku aatelissuku käyttää. - Aatelittomat säädyt, Suomen ent. säätyeduskunnan pappis-, porvaris- ja talonpoikaissääty.