Abessiinialainen kylä

Abessiinia, muin. Etiopia, itsenäinen keisarikunta Itä-Afrikassa. Pinta-ala n. 1,120,000 km2, n. 10 milj. as. Korkeata (keskim. 2,000-3,000 m), metsätöntä, pengermäistä vuorimaata, jonka korkein huippu Ras Dashan kohoaa 4,620 m:iin yl. merenp. Ilmasto laaksoissa troopillista, ylätasangoilla viileätä, jopa kylmääkin. Kahvipensaan kotimaa. Laaksoissa viljellään m. m. banaaneja ja puuvillaa, ylätasangoilla meikäläisiä viljalajeja. Pääelinkeinot ovat maanviljelys ja karjanhoito. Tärkeimmät vientitavarat kahvi, kulta, norsunluu, vuodat. Väestössä on eri alkuperää olevia aineksia. Rahvas (n. s. agaut) on haamilaista rotua; valtaluokka, n. s. abessiinialaiset, on haamilaisten alkuasukasten ja maahan siirtyneiden seemiläisten sekakansaa. Sitäpaitsi asuu A:ssa runsaasti juutalaisia (falashsha), ja rajamaakunnissa on neekerirodun ominaisuuksia todettavissa asukasten piirteissä. Väestön enemmistö on uskonnoltaan koptilaisia kristittyjä, näiden ohella muhamettilaisia. Pääkaupunki Addis-Abeba. - Historia. A. oli alkujaan yhtenä valtakuntana, mutta 1700-luvulla alkoi hajaannus. Hallitsija (negus) ei voinut pitää kurissa maaherroja (ras). V. 1831 A. hajosi Tigren, Amharan ja Shoan valtioiksi. Vv. 1853-54 yhdisti koko maan valtaansa Kasa, joka nimellä Theodor  hallitsi keisarina v:een 1868, jolloin hän surmasi itsensä jouduttuaan tappiolle sodassa Englantia vastaan. Hänen seuraajakseen päässyt Johannes kaatui 1889 taistelussa mahdilaisia vastaan. Vallan anasti Shoan Menelik (k. 1913). Tämä luovutti 1889 Massaun italialaisille, jotka hän voitti Aduan lähellä 1896. Hänen seuraajansa Jahusa syöstiin 1916 valtaistuimelta, jolle nousi Menelikin tytär Uisero Udutu.