Aivot altapäin katsottuina. G isot aivot, K pienet aivot, vM pidentynyt ydin, B aivosilta, 1-12 aivohermot.

Aivot, selkärankaisten pääkallossa sijaitseva keskushermoston osa; älyn, kaiken sielullisen toiminnan, tahdonalaisten liikkeiden keskus. Muodostuvat sikiön putkimaisen selkäydinaiheen etupäässä olevista viidestä rakkomaisesta laajennuksesta, jotka eri selkärankaisluokissa kehittyvät eri lailla. Imettäväisten aivojen pääosat ovat: 1. Poimupintaiset, kahteen aivopuoliskoon jakautuneet isot a., joiden pintakerroksena on harmaa, runsaasti hermosoluja sisältävä n. s. kuorikerroa ja sen alla hermosäikeitä sisältävä valkea n. s. ydinkerros; kuorikerroksessa on voitu todeta eri sieluntoimintojen keskukset tarkoin määrätyissä kohdissa; 2. pienet a., joiden poimuttumisesta johtuu niiden läpileikkauksen puunmuotoinen kuvio (elämän puu) ja joiden tehtävänä on ruumiinliikkeiden sopusuhtaisuuden valvominen; 3. pidentynyt ydin l. ydinjatkos, jossa valkea aivoaines on pintakerroksena ja jossa sijaitsee m. m. hengitysliikkeiden ja sydämentoiminnan keskus.

A:n tyvestä lähtee 12 hermoparia, aivohermot (ks. t.) A:oja verhoo 3 kalvoa: alinna pehmeä aivokalvo (pia mater), sen päällä lukinverkkokalvo (arachnoidea) ja päällimmäisenä kova aivokalvo (dura mater). - Ihmis-a:n keskimääräinen paino on n. 1,400 g miehillä, 1,275 g naisilla. - Selkärangattomien "aivoista" puhuttaessa tarkoitetaan nielunpäällistä hermosolmu- (ganglio-) paria.