1241800911_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Alankomaat l. Hollanti, kuningaskunta Pohjanmeren rannalla, 34,201 km2, 7,086,913 as. (1922). Puolet maasta alavaa hedelmällistä marskimaata, siitä n. puolet merenpintaa alempana. Rannikko ulottui ennen Friisien saarten paikkeille, mutta maan hiljalleen aletessa meren tyrsky 1100- ja 1200-luvuilla särki rannikkoa suojaavan lentohiekkavallin, jolloin laajat alat muuttuivat merenlahdiksi (Zuidersee, Dollartti), toiset seudut taas n. s. watteiksi, jotka pakoveden aikana ovat kuivillaan, nousuveden aikana veden peitossa. Marskimaiden suojana on meren ja jokien rannoilla korkeita valleja, ja A:n maisemille ominaisilla tuulimyllyillä - pumppulaitoksilla - pidetään maa kuivana. Kauempana rannikosta ovat n. s. geest-maisemat: jääkautista moreenia ja hietikkoa, jossa kitukasvuista mäntymetsää tai rämeitä. Maasta on n. 27 % peltoa, 38 % niittyä ja laitumia, 7 % metsää ja 27 % tuottamatonta maata. - Asukkaat germaanilaista alkuperää, n. 60 % protestantteja, loput katolilaisia, vähän juutalaisia. Maatalous korkealla kannalla; kasvitarha- ja kukkaisviljelykset paikoitellen suurenmoiset. Karjarotu maankuulu. Teollisuudenhaaroista laivanrakennus mainittavin. Kauppa- ja merenkulkumaana Hollanti on maapallon ensimmäisiä, kauppa suureksi osaksi läpikulkukauppaa. - Valtiomuoto: perustuslaillinen kuningaskunta, kuningas asuu Haagissa; eduskunta (Staten Generaal) 2-kamarinen. - Siirtomaita Aasiassa 1,9 milj. km2 (50 milj. as.) ja Amerikassa 0,12 milj. km2 (160,000 as.).

1241801247_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Historia. Oltuaan Rooman valtakunnan osana A. joutuivat v:n 400 jälkeen frankeille ja kuuluivat sitten suurimmaksi osaksi Saksaan (Lothringeniin). Burgundin herttuat hallitsivat maata v:sta 1384. Kaarle V yhdisti A. 1548 Saksan valtakunnan n. s. Burgundin piiriksi. Kaarle V:ltä A. peri hänen poikansa Espanjan kuningas Filip II. V. 1572 A. nousivat Vilhelm Oranialaisen johdolla vapaussotaan, joka päättyi 1648. Protestanttiset maakunnat (Hollanti) yhtyivät A:n tasavallaksi, katoliset (Belgia) jäivät Espanjalle. A. kohosivat nyt ripeästi taloudelliseen ja henkiseen kukoistukseen. Ranska valloitti 1794-95 A. joka sai nimekseen Batavian tasavalta, ja 1806 tehtiin siitä Hollannin kuningaskunta, joka 1810 yhdistettiin Ranskaan. A:n itsenäinen kuningaskunta, joka käsitti myös Belgian, syntyi Wienin kongressissa 1815; 1830 erosi siitä Belgia ja 1890 Luksemburg. Maailmansodassa A. oli puolueeton. Hallitsijana on nyk. Vilhelmiina (v:sta 1890).

Alankomaiden Intia, Alankomaiden siirtomaat Malaijien saaristossa: Sumatra, Jaava ja Madura, Celebes, Borneo (osa), Banka, Pienet Sunda-saaret (paitsi itäinen Timor), Molukit ja useita Pikkusaaria; sitäpaitsi luetaan alueeseen Alankomaiden Uusi-Guinea (saaren länsiosa). Pinta-ala yht. 1,9 milj. km2, 50 milj. as., niistä 35 milj. Jaavalla ja Maduralla; eurooppalaisia n. 170,000. Tärkeimmät vientitavarat: sokeri, petroli, tupakka, kopra, kautsu, tina, kahvi, kiinapuun kuori. - Korkein virkamies holl. kenraalikuvernööri, hänen rinnallaan on 42-henkinen "kansanneuvosto".