Amerikan suomalaiset. Keski-Ruotsin metsäseuduista muutti 1600-luvun keskivaiheilla suomalaisia Pohjois-Amerikkaan „Uuden Ruotsin” siirtokuntaan, nyk. Pennsylvaniaan, missä he sulautuivat muihin kansallisuuksiin. 1830- ja 1840-luvuilla siirtyi vähäinen suom. siirtolaisjoukko Sitkan tienoille Alaskaan. Myöhempi siirtolaisuus alkoi 1860-luvulla ja suuntautui Amerikkaan varsinkin Pohjanmaalta. Yhteensä on Suomesta lähtenyt siirtolaisia Amerikkaan n. 330,000; takaisin palanneita on arviolta n. 125,000. V. 1920 toimitetun Yhdysvaltain väenlaskun mukaan asui siellä yhteensä 150,750 Suomessa syntynyttä, joiden Yhdysvalloissa asuvien lasten lukumäärä oli 145,506. Kanadassa on suomalaisia arviolta n. 50,000, joten koko Pohjois-Amerikassa asuvien suomalaisten luku nykyisin — ottaen huomioon, että tilastossa ei ole mainittu Amerikassa syntyneiden suomalaisten lapsia — arvioidaan n. 375,000:ksi.

Eri valtioihin suomalaiset ovat jakautuneet (1922 tehdyn arviolaskelman mukaan) seuraavasti:

Michigan 67,000, Minnesota 64,900, Massachusetts 25,700, New York 23,500, Washington 17,400, Ohio 16,850, Oregon 14 300, Wisconsin 12 900, Montana 10 850, Kalifornia 9 500, Pohj.-Dakota 8 500, Etelä-Dakota 7 600, Pennsylvania 6 400, Illinois 5 500, Maine 3 700, New Hampshire 3 500, New Jersey 3 100, Alaska 3 000, Connecticut 2 800, Idaho 2 000, Colorado 1 850, Wyoming 1 800, Vermont 1 500, Arizona 1 400, Indiana 1 200, Länsi-Virginia 1 100, Utah 1 000, Florida 1 000. 900-500 suomalaista on seuraavissa valtioissa: Texas, Delaware, Alabama, Louisiana, Maryland, Mississippi, Washington. 400-200 suomalaista seuraavissa: Rhode Island, Nevada, Iowa, New Mexico, Kansas. Muissa valtioissa vain 50-100 suomalaista. — Suurin suomalaiskeskus on Kuparisaari Michiganissa (kaupungit Calumet ja Hancock). Varsinkin Michiganissa ja Minnesotassa on useita suomalaisnimisiä kyliä ja kauppaloita. — Toimeentulonsa suomalaiset hankkivat Amerikassa elinkeinoelämän eri aloilla: tehdas- ja kaivostyöläisinä, maanviljelijöinä (Minnesotassa lukuisia suomalaisia maanviljelyssiirtoloita), palvelijattarina, metsätyöläisinä, käsityöläisinä, liikemiehinä. Moni heistä on kohonnut vaikutusvaltaiseen yhteiskunnalliseenkin asemaan. — Suom. seurakuntia on yli 300, kirkkoja pari sataa. Useimmat seurakunnat kuuluvat n. s. Suomi-synodiin, joka lähinnä vastaa Suomen valtiokirkkoa. Se ylläpitää Amerikan suomalaisten ainoaa korkeampaa oppilaitosta, Suomi-opistoa (Hancockissa). — Sosialistinen liike on laajalti levinnyt, mutta suuntariitojen hajoittamaa. Kansallishengen kohottamiseksi työskentelee salaseura „Kalevan järjestö”. — Vanhin nykyjään ilmestyvistä sanomalehdistä on „Uusi Kotimaa” (per. 1881) New York Millsissä, Minnesotassa; Duluthissa ilmestyvät „Siirtolainen” ja „Päivälehti”, Hancockissa „Amerikan Suometar”, Calumetissa „Valvoja”. Sosialistisia ovat „Raivaaja” Fitchburgissa, „Industrialisti” Duluthissa ja „Työmies” sen naapurikaupungissa Superiorissa. Kanadassa, Port Arthurissa, ilmestyy „Canadan Uutiset”. [Akseli Järnefelt, „Suomalaiset Amerikassa” (1899); Rautanen, „Amerikan suom. kirkko” (1911); Akseli Rauanheimo, „Suomesta siirtyminen ja Amerikan suomalaiset” (Oma Maa IV, 1923); Koskimies, „Amerikan matkalta”.]