Balkanin niemimaa, Euroopan kaakkoisin niemi, jonka pohjoisrajana tav. pidetään Savaa ja Tonaivaa; n. 580,000 km². Suurimmaksi osaksi vuorimaata
(dinaarinen poimuvuorisysteemi luoteessa, Albaanian-Kreikan vuoret, Rhodope, Balkan-vuoret). Tärkeimmät joet Vardar, Struma, Maritza ja Tonavan
lisäjoki Morava. Väestö, n. 18,5 milj., hyvin kirjavaa: serbialaisia, sloveeneja, bulgaareja, kreikkalaisia, albaaneja, turkkilaisia, romaanlalaisia, tataareja,
armeenialaisia. Valtioita: (Etelä-Slaavia, Bulgaaria, Albaania ja Kreikka. Sitäpaitsi Romaanian Dobrudža ja Euroopan Turkki.

Balkanin sodat 1912-13. Ensim. Balkanin sodan syynä olivat Makedonian selkkaukset. Bulgaaria, Serbia, Kreikka ja Montenegro olivat tehneet
1912 liiton Turkin vallan lopettamiseksi Euroopasta. Sotatoimet aloitettiin lokakuussa. Montenegrolaiset hyökkäsivät voitokkaasti rajan yli, serbialaiset
voittivat Kumanovon taistelussa, valloittivat Yskubin ja Monastirin, kreikkalaiset puhdistivat Etelä-Makedonian ja miehittivät Saloniki’n. Bulgaarialaiset
valloittivat Kirk-Kilissen varustukset, voittivat Lule Burgasin taistelun ja piirittivät Adrianopolija. Turkkilaiset asettuivat puolustusasemiin Tšataldžan linjalle.
Joulukuussa tehtiin aselepo ja rauhanneuvottelut aloitettiin, mutta helmikuusta 1913 jatkettiin jälleen sotatoimia. Tällöin valloitettiin Turkilta
Janina, Adrianopoli ja Skutari. Kreikan laivasto hallitsi asemaa merellä. Rauha solmittiin Lontoossa. Turkin oli luovutettava eurooppalaiset alueensa
Konstantinopolia ja sen länsipuolella olevaa kapeaa kaistaletta lukuunottamatta. Raja vedettiin Enoksesta Midiaan.

Toisen Balkanin sodan syynä oli voittajien riitautuminen saaliista. Kun Itävalta-Unkari ja Italia kieltäytyivät antamasta Serbialle Albaaniaa,
vaati se korvausta Bulgaarialle tulevista Makedonian osista. Kesäkuussa 1913 bulgaarialaiset aloittivat sodan serbialaisia ja kreikkalaisia vastaan kärsien
tappioita. Heinäkuussa romaanialaiset, jotka olivat vaatineet Bulgaarialta aluekorvausta sen laajenemisesta, menivät rajan yli, ja Turkki valloitti takaisin
Adrianopoli’n, Bukarestissa (elok. 1913) solmitussa rauhassa Romaania sai eteläisen Dobrudžan m. m. Silistrian. Suurin oisa Makedoniaa joutui Serbialle ja
Kreikalle, joka sai m. m. Saloniki’n ja Kavalan. Bulgaarialle jäi vain kapea Aigeian-meren rantaan johtava kaistale. Montenegroa laajennettiin etupäässä
koillisrajallaan. Konstantinopolissa tehdyssä rauhassa sam. v. Turkki sai pitää Adrianopoli’n; raja vedettiin nyt pitkin Maritzaa.

Balkanisoida, luomalla tai ylläpitämällä lukuisia keskenään riiteleviä pikkuvaltioita saada aikaan samanlainen sekasortoinen valtiollinen tila kuin se,
mikä Balkanin niemimaalla vallitsee.

Balkan-vuoret, Balkanin niemimaalla. Bulgaariassa sijaitseva, idästä länteen kulkeva 600 km pitkä, 21-45 km leveä vuorijono; korkein huippu Jumruktšal
2,375 m. 12 kuljettavaa solaa m. m. Baba-Konak, Šipka, Kireskedi.